{"id":2105,"date":"2020-05-08T11:55:54","date_gmt":"2020-05-08T11:55:54","guid":{"rendered":"http:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/lampaat-metsanhoitajina-laiduntavat-lampaat-nuoressa-metsassa"},"modified":"2020-05-08T11:57:47","modified_gmt":"2020-05-08T11:57:47","slug":"lampaat-metsanhoitajina-laiduntavat-lampaat-nuoressa-metsassa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/lampaat-metsanhoitajina-laiduntavat-lampaat-nuoressa-metsassa?lang=fi","title":{"rendered":"Lampaat mets\u00e4nhoitajina: laiduntavat lampaat nuoressa mets\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n
\n
\n
\n
\n
\n

L\u00e4hde:<\/strong>\u00a0Michael den Herder (EFI) & Joana Amaral Paulo (ISA)<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

Lampaita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein maisemalaiduntamisessa ja \u2013suojelussa, kuten esimerkiksi perinnemaisemien ja \u2013biotooppien yll\u00e4pidossa, mutta ne voivat toimia my\u00f6s modernin mets\u00e4talouden palveluksessa. Hoitomets\u00e4\u00e4 harvennetaan 10-20 vuoden kuluttua taimikon istuttamisesta. N\u00e4ist\u00e4 harvennushakkuista ei yleens\u00e4 saa voittoa, mutta toimet parantavat mets\u00e4n kasvua. Varhaisia harvennushakkuita ei aina tehd\u00e4 koska ne tulevat kalliiksi omistajalle ja sijoitus maksaa itsens\u00e4 takaisin vasta pitk\u00e4n ajan kuluttua. Laiduntavat lampaat voivat s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 mets\u00e4nhoitokuluissa ja tuoda samalla my\u00f6s muita hy\u00f6tyj\u00e4.\u00a0 Lampaat voivat laiduntaa jopa melko nuorissa kuusi-, m\u00e4nty- ja sekametsiss\u00e4. T\u00e4ten maanviljelij\u00e4 tai mets\u00e4nomistaja voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 taimikonhoidon tai ensiharvennukset my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 mets\u00e4nhoitokuluissa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

\"\"

Sopivalla el\u00e4intiheydell\u00e4 lampaat harvoin vahingoittavat m\u00e4nnyntaimia. (Kuva: Michael den Herder)<\/span><\/p><\/div>\n

\"\"

Uudistettu m\u00e4ntymetsikk\u00f6 muutama vuosi hakkuun j\u00e4lkeen. Lampaat sy\u00f6v\u00e4t hein\u00e4\u00e4 ja lehtipuiden taimia, mutta j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t m\u00e4nnyt rauhaan. (Kuva: Michael den Herder)<\/span><\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Lampaat ovat luonnostaan mets\u00e4nhoitajia, koska ne sy\u00f6v\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n pajua, pihlajaa, haapaa ja lepp\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 puulajit ovat niit\u00e4, joita harvennushakkuissa ja taimikonhoidossa yleens\u00e4 poistetaan.\u00a0 Koska lampaat valikoivat ruokansa tarkasti (kts esim. Castro and\u00a0<\/span>Fern\u00e1ndez-N\u00fa\u00f1ez<\/a>\u00a02016), sopivalla el\u00e4intiheydell\u00e4 ne j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kaupallisesti arvokkaammat puulajit kuten m\u00e4nnyn ja kuusen enimm\u00e4kseen rauhaan. Oikea el\u00e4intiheys vaihtelee laiduntyyppien mukaan 0,2\u20134 uuheen hehtaarilla (esim. mets\u00e4laidun 0,2-1 uuhea hehtaarilla, hakamaa: 1,5-2,5 uuhea hehtaarilla, rantaniitty: 2-4 uuhea hehtaarilla, kuiva niitty: 1,5-2 uuhea hehtaarilla, tuore niitty: 2-2,5 uuhea hehtaarilla) (Sy\u00f6rinki 2007) Jos el\u00e4intiheys on liian suuri (esim 7\u201310 uuhea hehtaarilla) (Anderson et al. 1985), lampaat saattavat alkaa maistella m\u00e4nty\u00e4 ja koivua (lehdet, neulaset ja kuori), mutta sopivalla tiheydell\u00e4 ja kun saatavilla on tarpeeksi muita lehtipuita ja ruohoa, ne j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t m\u00e4nnyn ja kuusen rauhaan. Lampaat sy\u00f6v\u00e4t koivua, mutta suomalainen koivu uusiutuu luonnollisesti useimmiten jopa liikaa, joten tuottoisissa metsiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei aiheuta ongelmia, T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin laidunkohtaista, ja mets\u00e4laidunnuksessa pit\u00e4\u00e4kin olla tarkkana, etteiv\u00e4t lampaat sy\u00f6 kaikkia taimia vaan ett\u00e4 mets\u00e4 saa uudistua my\u00f6s luontaisesti. \u00a0Samoja haasteita on my\u00f6s muissa mets\u00e4laidunmalleissa, kuten etel\u00e4eurooppalaisissa montando ja dehesa-malleissa, joissa puulajeina ovat l\u00e4hinn\u00e4 korkki- ja rautatammi. Viimeaikaiset tutkimustulokset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 el\u00e4intiheyden rajoittaminen 0,40 el\u00e4imeen hehtaarilla (Arosa et al. 2017) ja suosimalla 5 vuoden laidunnusaikaa (Listopad et al. 2018) saadaan aikaan tammelle suotuisat olot: pensasmainen aluskasvillisuus on monipuolista ja puusto uudistuu hyvin.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Lampaita laiduntamassa korkkitammi montadolla Portugalissa (Kuva: Joana Amaral Paulo)<\/p><\/div>\n

Monikaan tutkimus ei anna suosituksia sopivasta el\u00e4intiheydest\u00e4, johon vaikuttaa my\u00f6s mets\u00e4n tuottavuus. On kuitenkin tutkimuksia ymp\u00e4ri maailmaa, joissa mets\u00e4laidunnusta on dokumentoitu (Ministry of Forests of British Columbia 2000, Salmon et al. 2007, Hjelford et al. 2014).<\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lampaiden laiduntama koivikko. Lampaat sy\u00f6v\u00e4t useimmat lehtipuiden taimet ja pensaat, joten harvennushakkuita ei tarvita ja isommille puille j\u00e4\u00e4 tilaa kasvaa. (Kuva: Michael den Herder)<\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n\n\n\n
<\/td>\n\n

Lampaita nuoressa kuusimets\u00e4ss\u00e4 (Kuva: Michael den Herder)<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n

Lampaat eiv\u00e4t yleens\u00e4 sy\u00f6 kuusta, mutta jos el\u00e4intiheys on liian korkea, niinkin voi k\u00e4yd\u00e4. Lampaiden ruokavalio mahdollistaa my\u00f6s hyvin nuorissa metsiss\u00e4 laiduntamisen. T\u00e4ll\u00f6in maanviljelij\u00e4 tai mets\u00e4nomistaja voi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 taimikonhoito- tai ensiharvenuskuluissa, joissa poistettavat puut yleens\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n mets\u00e4\u00e4n maatumaan. Laidunnuksella saadaan samankaltaisia hy\u00f6tyj\u00e4, mutta se on luonnollisempi tapa hoitaa mets\u00e4\u00e4. Lampaat sy\u00f6v\u00e4t lehtipuiden vesoja ja taimia ja siten simuloivat luonnollista harvennusta. Laidunnus my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 puulajien v\u00e4list\u00e4 kilpailua ja vaikuttaa my\u00f6nteisesti ravinteiden kiertoon, joka puolestaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mets\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4vien puiden kasvua.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Suomen lampaat laiduntavat voimalinjojen alla. T\u00e4ll\u00e4 tavalla tehostetaan maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4, koska muuten maa j\u00e4isi joutomaaksi.<\/span><\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

On my\u00f6s muita seikkoja, jotka vaikuttavat puiden uudistumiseen. Aiemmat tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 kevyt tai keskitasoinen laidunnus voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 runsaita myyr\u00e4kantoja (den Herder et al. 2016, Schieltz & Rubenstein 2016). T\u00e4m\u00e4 auttaa mets\u00e4n uudistumista, sill\u00e4 runsas myyr\u00e4kanta voi tuhota vuosittain istutetun taimikon. Kuitenkaan laidunnus ei saa olla liian tihe\u00e4ll\u00e4 el\u00e4inkannalla, koska silloin myyr\u00e4t puolestaan voivat h\u00e4vit\u00e4, ja siten vaikuttaa haitallisesti petolintujen oloihin.<\/p>\n

Mets\u00e4laiduntamisen etuna on my\u00f6s, ett\u00e4 lampaat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t varjoon kuumina p\u00e4ivin\u00e4. Jopa pohjois-Euroopassa pitenevien kuumien kausien ennustetaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t tulevaisuudessa ja siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 taata el\u00e4imille p\u00e4\u00e4sy varjoon. Lis\u00e4ksi etuna on, ett\u00e4 useimmiten el\u00e4imet eiv\u00e4t tarvitse muuta ruokaa. Jopa erityisen kuumana ja kuivana kes\u00e4n\u00e4 2018 Otto Makkonen Savonrannasta totesi etteiv\u00e4t lampaat tarvinneet lis\u00e4ruokintaa. Kuivan kes\u00e4n vuoksi laidunnuskausi loppui syyskuun puoliv\u00e4liss\u00e4, joka on pari viikkoa aikaisemmin kuin edellisin\u00e4 vuosina. Kuitenkin koska laidunnus on melko vastuskykyinen ilmastonmuutosta kohtaa, Otto Makkonen ei n\u00e4hnyt erityisen kuivan kes\u00e4n tuoneen mit\u00e4\u00e4n ongelmia.<\/p>\n

On my\u00f6s muita esimerkkej\u00e4 siit\u00e4 kuinka lampaat voivat toimia maiseman- ja mets\u00e4nhoitajina. Etel\u00e4-Euroopassa ja Yhdysvaltojen kuivissa osissa lampaita ja vuohia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n\u00a0tulenarkaa kasvistoa kurissa<\/a>. Ilmaston muuttuessa mets\u00e4palot ovat kasvava uhka sek\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 alueilla ett\u00e4 my\u00f6skin Pohjois-Euroopassa. Suomessa lampaita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jo pit\u00e4m\u00e4\u00e4n\u00a0kasvistoa kurissa voimajohtoalueilla<\/a>\u00a0ja maanviljelij\u00e4t voivat saada t\u00e4st\u00e4 my\u00f6s korvausta. Toinen tehokas tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lampaita maisemanhoidossa on laiduntaminen laskettelurinteiss\u00e4, kuten esimerkiksi Tahkovuoren matkailukeskuksessa tehd\u00e4\u00e4n. Rinteit\u00e4 on vaikea hoitaa koneilla, ja painavat koneet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s erosion vaaraa. Lampaat sen sijaan ovat tehokkaita ja luonnonmukaisia, niiden hoito on turvallista ja ne tarjoavat my\u00f6s vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 lihantuotantoa ja auttavat tekem\u00e4\u00e4n maisemasta kauniimman.<\/p>\n

Lue t\u00e4m\u00e4 artikkeli pdf-muodossa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/p>\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4hde:\u00a0Michael den Herder (EFI) & Joana Amaral Paulo (ISA) Lampaita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein maisemalaiduntamisessa ja \u2013suojelussa, kuten esimerkiksi perinnemaisemien ja \u2013biotooppien yll\u00e4pidossa, mutta ne voivat toimia my\u00f6s modernin mets\u00e4talouden palveluksessa. Hoitomets\u00e4\u00e4 harvennetaan 10-20 vuoden kuluttua taimikon istuttamisesta. N\u00e4ist\u00e4 harvennushakkuista ei yleens\u00e4 saa voittoa, mutta toimet parantavat mets\u00e4n kasvua. Varhaisia harvennushakkuita ei aina tehd\u00e4 koska ne tulevat […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2105"}],"collection":[{"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2105"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2105\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2195,"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2105\/revisions\/2195"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}