{"id":1986,"date":"2020-05-08T11:45:46","date_gmt":"2020-05-08T11:45:46","guid":{"rendered":"http:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/otsikko-perinnebiotooppien-hoito-suomessa"},"modified":"2020-05-08T11:48:41","modified_gmt":"2020-05-08T11:48:41","slug":"otsikko-perinnebiotooppien-hoito-suomessa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/otsikko-perinnebiotooppien-hoito-suomessa?lang=fi","title":{"rendered":"Otsikko: Perinnebiotooppien hoito Suomessa"},"content":{"rendered":"
\n
\n
\n
\n
\n
\n

L\u00e4hde<\/strong>: Michael den Herder (EFI)<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

Artikkelissaan den Herder korostaa paitsi perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien hinnoittelemattomia hy\u00f6tyj\u00e4 kuten kauniin ymp\u00e4rist\u00f6n luomaa positiivista vaikutusta asukkaiden ja vieraiden hyvinvoinnille, erityisesti niit\u00e4 lis\u00e4ansiomahdollisuuksia, joita perinnebiotooppien hoidolla voidaan saada. N\u00e4it\u00e4 ovat esim. ekoturismi, hyvinvointipalvelut, hunajantuotanto tai laidunlihan suoramyynti.<\/p>\n

Maalaismaisemaan kuuluvat perinnebiotoopit kuten mets\u00e4laitumet ovat lajistoltaan Pohjois-Euroopan rikkaimpia.\u00a0\u00a0 Hoidettuina laidunnetuilla alueilla on yleens\u00e4 rikkaampi lajisto kuin laiduntamattomilla ja siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 laidunnusta. Sopiva laidunnuspaine on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja se m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tapauskohtaisesti. Luonnon monimuotoisuuden yll\u00e4pit\u00e4miseksi tarvitaan sek\u00e4 voimaper\u00e4isesti ett\u00e4 liev\u00e4sti laidunnettuja alueita. Suomessa perinnebiotooppien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut 1800-luvulta ja arvioiden mukaan sen aikaisista perinnebiotoopeista on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 1 prosentti.\u00a0 Monet n\u00e4ille alueille tyypilliset kasvi- ja el\u00e4inlajit ovat uhanalaisia. Mets\u00e4laiduntaminen oli tavallista viel\u00e4 1930-luvulla, mutta katosi l\u00e4hes kokonaan 1950-luvulla maa- ja mets\u00e4talouden muutoksien my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n ongelmana on suomalaisten maatilojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n nopea lasku ja siten en\u00e4\u00e4 vain noin 50% j\u00e4ljell\u00e4 olevista perinnebiotoopeista on suunnitellun hoidon parissa.\u00a0 Usein koko maatilan toiminta lopetetaan tai tila luopuu karjasta siirtyen peltotiloiksi, tai karjaksi valitaan sis\u00e4kasvatukseen sopivia lajeja. Perinnebiotooppien hoidon my\u00f6t\u00e4 tilat voisivat kuitenkin saada lis\u00e4tuloja esim. ekoturismista, hyvinvointipalveluista, villien marjojen ja sienien kasvatuksesta, hunajantuotannosta, bioenergiatuotannosta tai laidunlihan suoramyynnist\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

\"\"

Mets\u00e4laidun It\u00e4-Suomessa<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Hoito<\/strong>
Perinnebiotooppeja on sek\u00e4 puustoisia, kuten mets\u00e4laitumet, hakamaat, lehdesniityt ja lepikkoniityt ett\u00e4 avoimia, kuten tuoreet niityt ja kedot, rantaniityt, tulvaniityt, suoniityt ja nummet.\u00a0 Aiemmin n\u00e4it\u00e4 alueita k\u00e4ytettiin laidunmaina ja monet niist\u00e4 olisivat viel\u00e4kin hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 laiduntamiseen.\u00a0 Koska perinnebiotooppityypit eroavat toistaan, ei niiden hoidossakaan voida soveltaa yht\u00e4 ja samaa menetelm\u00e4\u00e4.\u00a0 On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida kohteen biologiset ja kulttuurihistorialliset arvot, samoin kuin asettaa hoidolle selke\u00e4t tavoitteet. Hoidon suunnittelu ja toteutus on hyvinkin erilaista tavoitteesta riippuen: onko tavoitteena varjella kulttuurihistoriaa, maisemaa, luonnon monimuotoisuutta vai tuotantoa.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Vanhat kiviaidat ovat osa mets\u00e4laidunten kulttuuriperint\u00f6\u00e4<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Jos mets\u00e4maata ei ole pitk\u00e4\u00e4n aikaan laidunnettu, voi olla tarpeen raivata tiheikk\u00f6j\u00e4 ennen laidunel\u00e4inten tuomista. T\u00e4m\u00e4 voi aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 kustannuksia. Toisaalta raivaus voi tuoda my\u00f6s tuloja, jos raivattu puuaines myyd\u00e4\u00e4n esimerkiksi polttopuuksi tai hakkeeksi. My\u00f6s alueen aitaaminen voi aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 kustannuksia. Maanviljelij\u00e4t voivat hakea korvauksia raivaamisen ja aitaamisen aiheuttamiin kuluihin. Niitto ja laidunnus avaavat puustoisia alueita valolle ja l\u00e4mm\u00f6lle ja siten niiden mikroilmasto kehittyy suotuisammaksi. Laidunnus mahdollistaa my\u00f6s uusien lajien esiintymisen. Laidunel\u00e4imet sy\u00f6v\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n nopeasti kasvavia runsaasti esiintyvi\u00e4 lajeja, mik\u00e4 auttaa harvinaisempien lajien asteittaista vakiintumista. \u00a0Mets\u00e4laitumet ovatkin usein lajeiltaan monimuotoisia, mutta kaipaavat jatkuvaa suunnittelemallista hoitoa. \u00a0Mik\u00e4li hoidosta luovutaan, palaa alue nopeasti tihe\u00e4mp\u00e4\u00e4n kasvillisuuteen ja lajien monimuotoisuus k\u00e4rsii.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Mets\u00e4laidun Haukivedell\u00e4<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Monimuotoisuuden kannalta laidunnus on yleens\u00e4 niitt\u00e4mist\u00e4 parempi vaihtoehto. Laidunmailla ja niityill\u00e4 on kuitenkin erilaisia lajeja, joten ne my\u00f6s t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan, joten monimuotoisuuden kannalta hoidossa t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n puuston ja niittylaikkujen mosaiikkimaiseen vuorotteluun.<\/p>\n

My\u00f6s laidunel\u00e4mien valinnalla on vaikutuksensa monimuotoisuuteen. Hevoset, lehm\u00e4t ja lampaat sy\u00f6v\u00e4t eri lajeja, joten voi olla hyv\u00e4ksi joko vaihdella el\u00e4inlajeja tai yhdist\u00e4\u00e4 niit\u00e4 samoille laitumille. On syyt\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 kaikki laidunel\u00e4imet eiv\u00e4t pid\u00e4 samoista laidunmaatyypeist\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Wooded meadow for hay making<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Laidunpankki<\/strong>
Kaikilla tiloilla ei en\u00e4\u00e4 ole el\u00e4imi\u00e4 eik\u00e4 kaikilla kotiel\u00e4iniloilla ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 luonnonlaitumia.\u00a0<\/span>Laidunpankki<\/a>-hakupalvelu tarjoaa apua laidunel\u00e4inten ja -alueiden l\u00f6yt\u00e4miseen. Sivustolta l\u00f6ytyy\u00a0 my\u00f6s ohjeita laidunnuksen toteuttamiseksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/span>
\u00a0<\/span>
Hyvinvointipalvelut \/ paimenlomat<\/strong>
Maaseutumatkailun kehitt\u00e4misess\u00e4 on hyv\u00e4 harkita alkuper\u00e4isrotujen suosimista, vaikkakin ne ovat hidaskasvuisempia ja v\u00e4hemm\u00e4n tuottavia kuin muut rodut. Maatilamatkailijat\u00a0pit\u00e4v\u00e4t alkuper\u00e4isroduista ja niiden luomasta perinteisest\u00e4 maalaistunnelmasta. My\u00f6s lihan suoramyynti antaa mahdollisuuden lis\u00e4tuloihin.<\/span>
\u00a0<\/span>
Ymp\u00e4rist\u00f6sopimukset<\/strong>
Aktiiviviljelij\u00e4t voivat hakea korvausta perinnebiotooppien hoitoon. Ymp\u00e4rist\u00f6sopimukset tehd\u00e4\u00e4n viideksi vuodeksi ja hoidosta maksetaan pinta-alan mukaan 450\u20ac\/ha\/vuosi. Jos alue on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi, on korvaus 600\u20ac\/ha\/vuosi.\u00a0 Toimenpiteiden on perustuttava hyv\u00e4ksyttyyn suunnitelmaan, ja hakulomakkeen liittein\u00e4 onkin toimitettava hoitosuunnitelma ja suunnitelmakartta.\u00a0 Lis\u00e4rehun, lannoitteiden tai torjunta-aineiden k\u00e4ytt\u00f6 on kielletty\u00e4. Talousmets\u00e4t eiv\u00e4t ole sopimusten parissa. Lis\u00e4tietoa\u00a0<\/span>MAVIn\u00a0<\/a>sivuilta.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Talvinen maisema mets\u00e4laitumelta<\/p><\/div>\n

Lue t\u00e4m\u00e4 artikkeli pdf-muodossa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4hde: Michael den Herder (EFI) Artikkelissaan den Herder korostaa paitsi perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien hinnoittelemattomia hy\u00f6tyj\u00e4 kuten kauniin ymp\u00e4rist\u00f6n luomaa positiivista vaikutusta asukkaiden ja vieraiden hyvinvoinnille, erityisesti niit\u00e4 lis\u00e4ansiomahdollisuuksia, joita perinnebiotooppien hoidolla voidaan saada. N\u00e4it\u00e4 ovat esim. ekoturismi, hyvinvointipalvelut, hunajantuotanto tai laidunlihan suoramyynti. Maalaismaisemaan kuuluvat perinnebiotoopit kuten mets\u00e4laitumet ovat lajistoltaan Pohjois-Euroopan rikkaimpia.\u00a0\u00a0 Hoidettuina laidunnetuilla alueilla on […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1986"}],"collection":[{"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1986"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1986\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2063,"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1986\/revisions\/2063"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/agroforestrynet.eu\/afinet\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1986"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}